Törmäämön ravistelemia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin!
Ei aiemmin tuttu, mutta upea konsepti Törmäämö, jonka keskustelut pistivät ainakin itseni ajattelemaan! Törmäämössä siis on kyse siitä, että asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteena löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
Meidät oli kutsuttu alustamaan keskustelua vuoden ensimmäiseen Törmäämöön 28.1.2022 yhdessä Teemu Ruohosen kanssa. Pääsimme aamutuimaan raapaisemaan pintaa mukavalla noin 140 hengen porukalla, herättelemään keskustelua ja jakamaan ajatuksia puolin ja toisin Tulevaisuuden tiedolla johtamisen ympärillä. Hyvässä ilmapiirissä, rennolla meiningillä!
Keskustelun herättämiseksi teimme osallistujille muutaman poll-kysymyksen, joista nousi sekä siinä hetkessä yhdessä, että ainakin itselle myös sen jälkeen muutama ajatus tässä jaettavaksi jatkokeskusteluun.
Ajatuksia tiedolla johtamisen panostusten kohdentamisesta, vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta
Alustimme aamua näkemyksillämme itse tiedolla johtamisesta ja erityisesti strategisesta tiedolla johtamisesta, johon myös pyrimme kytkemään itse aihetta eli tulevaisuuden tiedolla johtamista. Kysyimme osallistujilta, että mitataanko heidän organisaatiossaan systemaattisesti tiedolla johtamisen kypsyyden ja kyvykkyyden kehittymistä.
Ainoastaan 2 vastaajaa koki, että kehittymistä mitataan systemaattisesti, mutta ylivoimaisesti suurin osa, lähes 75% ei tai ei osaa sanoa. Vaikka tulos ei ole tilastollisesti pätevä tai edusta koko julkishallintoa, niin uskoakseni se on suuntaa antava perustuen osallistujien suhteellisen laajaan joukkoon eri julkisen sektorin organisaatioista ja omaan aiempaan tuntumaani pohjautuen. Ainakin se riittää keskustelun herättäjäksi!
Tulos ei sinällään siis yllättänyt enkä usko sen olevan kovin erilainen, vaikka ottaisimme yksityisen sektorin laajemmin mukaan tarkasteluun.
Ihmetyttääkö tulos? Kyllä ja ei.
Siinä mielessä kyllä, että tiedolla johtaminen on lähes kaikkien organisaatioiden huulilla, suurella osalla läsnä myös strategiassa ja jopa sen keskiössä. Tiedolla johtamisen kehittämiseen käytetään vähintäänkin satoja miljoonia euroja vuodessa ja laajassa mielessä vielä paljon enemmän.
Mutta tiedolla johtamisen kypsyyden ja kyvykkyyden kehittymistä organisaatiossa ei seurata käytännössä lainkaan?
Vaikka minulla on tässä niin sanotusti oma lehmä ojassa eli tämä on aivan Creatidon toiminnan ytimessä, niin eikö aidosti olisi syytä ennen panostuksia mitata organisaation tiedolla johtamisen lähtötilanne ja tunnistaa kehittämisen kohdat ja niiden väliset suhteet ja vasta sitten päättää, mitä kehitetään ja mihin panostukset laitetaan? Tämä mahdollistaisi myös kehittämispanostusten vaikutusten mittaamisen ja seurannan ja pidemmällä aikajänteellä jopa vaikuttavuuden seurannan.
Tiedolla johtaminen kokonaisvaltaisesti ajateltuna koskettaa organisaation toiminnan kaikkia osa-alueita, jolloin systemaattinen, kattavasti organisaation tiedolla johtamisen osa-alueet huomioonottava kypsyysanalyysi on paras tapa mitata panostusten kohdentamista, vaikutusta ja se saattaa olla jopa tehokkain tapa vaikuttavuuden mittaamiseen. Sen sijaan, että yritetään selvittää yksittäisten tiedolla johtamisen kehityshankkeiden vaikuttavuutta, voitaisiin mitata kokonaisvaltaiseen analyysiin pohjautuen organisaation tiedolla johtamisen kypsyydessä ja kyvykkyydessä tapahtuneiden muutosten vaikuttavuutta organisaation toimintaan, toiminnan kohteeseen tai laajemmin yhteiskuntaan.
Voisiko tässä olla yksi mahdollinen ratkaisu tiedolla johtamisen vaikuttavuuden mittaamiseen?
Toisaalta se, miksi kyselyn tulos ei yllättänyt liittyy siihen, että tiedolla johtaminen ja sen strateginen kehittäminen sekä elinkaaren hallinta on vasta nousemassa ja asettumassa uomiinsa. Pikemminkin tähän asti tiedolla johtamisen kehittäminen on edennyt pääosin pistemäisin, toisistaan irrallisin kehittämishankkein vailla sen systemaattisempaa strategista johtamista. Aamun tulevaisuuden tiedolla johtamisen -teemaan linkittäen voisi todeta, että tulevaisuustiedon on sanottu koostuvan sekä historiatiedosta että tulevaisuuden kuvittelusta. Omaan historiatietooni sekä kuvittelemaani tulevaisuuteen liittyen ennustan, että sekä tiedolla johtamisen strateginen kehittämisote ja siihen kiinteästi kuuluva kypsyysanalyysi vaikutuksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollistajana nostavat voimakkaasti päätään organisaatioiden johtamis- ja kehittämispakissa tulevina vuosina.
Viilaatko nykyisyyttä vai johdatko tulevaisuutta tiedolla?
Toinen kysymys liittyi itse alustuksen otsikkoon: ”Viilaatko nykyisyyttä vai johdatko tulevaisuutta tiedolla?” Tämäkin tulos oli pitkälti odotusten mukainen eli eniten tiedolla johtamista hyödynnetään arjen operatiivisessa johtamisessa ja vastaavasti tunnistetun muutoksen johtaminen saati tulevaisuuden mahdollisuuksien tutkiminen ovat vielä pikemminkin orastavalla asteella.
Tiedolla johtamisen ”lyhytnäköisyystauti” -hypoteesin voisi siis tulkita pitkälti tämän pohjalta pitävän paikkansa. Lyhytnäköisyystaudilla tarkoitan sitä, että suurin osa tiedolla johtamisen panostuksista, ajasta ja energiasta keskittyy edelleen nykyisyyden operatiiviseen johtamiseen. Erityisesti siihen, että lähinnä historiatiedon avulla pyritään ymmärtämään, mitä on tapahtunut ja reagoimaan siihen jatkuvan parantamisen hengessä tavoitteena toiminnan tehokkuuden ja sen hetken suorituskyvyn maksimointi.
Toivottavasti pian on se aika, jolloin pystymme nostamaan katsettamme yhä useammin varpaiden päistämme kauemmas horisonttiin ja ohjaamaan organisaatiota tiedon avulla entistä voimakkaammin jo tunnistetun muutoksen suuntaan ja erityisesti tutkimaan rohkeasti tiedon avulla tulevaisuutta.
Toisaalta Törmäämön tilaisuudessa oli läsnä useita ennakoinnin ja tulevaisuuden tutkimisen ammattilaisia, joten olen vakuuttunut, että osaamista meillä kyllä on. Ja nähdäkseni erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa tehdään paljon ennakointityötä ja tulevaisuuden tutkimista jo nyt. Suurempi haaste tässä taitaa olla se, kuinka ennakointi ja tulevaisuuden tutkiminen kiinnitetään entistä paremmin organisaation johtamisen ytimeen ja strategiaan. Niin, että siitä tulee osa päivittäistä systemaattista tekemistä, jossa sekä johto että koko henkilöstö ovat mukana. Uskoakseni tässä tulevaisuuden tiedolla johtamisen arkkitehtuuri ja mittarit yhdessä operatiivisen sekä muutosmittariston kanssa strategiasta johtaen luovat tulevaisuudessa tähän systemaattista strategiasta johdettua rakennetta. Toisaalta ennen kuin tulemme onnistumaan tulevaisuuden tiedolla johtamisessa tarvitaan toimivan rakenteen lisäksi roppakaupalla malttia ja pitkäjänteisyyttä yhdistettynä aikaan ajatella – aikaa rohkeaan tulevaisuusajatteluun!
Toivottavasti olemme ja olette valmiit johtamaan tulevaisuutta tiedolla!
Iso kiitos Virpi Einola-Pekkiselle kutsusta ja järjestelyistä sekä kaikille osallistujille hyvistä keskusteluista ja ajatuksista, joita keskustelut herättivät.
Kirjoittaja
Jani Listenmaa, CEO & Founder
jani.listenmaa@creatido.fi
050 911 3866