Tiedolla johtamisen suuntia julkishallinnossa: Osa 3

Tietopolitiikka on uudenlaista yhteiskuntapolitiikkaa
Ministeriölähtöisesti hiljalleen luotu ohjaava linjaus- ja säädöskehikko: julkishallinnon strategia, tietopolitiikka, tiedon hyödyntämisen ja avaamisen periaatepäätös, tiedonhallintalaki, muu ohjaava lainsäädäntö kuten toisiolaki sekä toimeenpaneva ohjaus (esimerkiksi hyvinvointialueiden tiekartat ja valtakunnalliset hankkeet Toivo-ohjelma ja Virta-hanke) kaikki itsessään rakentavat ajatusta tiedolla johtamisesta ja tiedon hyödyntämisestä tärkeänä strategisena alueena ja johdettavana kokonaisuutena.
Matka käytäntöön ja siihen, että valtion tavoiteilmaukset ja ohjausrakenne näkyisivät konkreettisina ilmentyminä yksittäisissä julkishallinnon organisaatioissa on kuitenkin pitkä. Uskon kuitenkin, ja selkeästi on jo havaittavissa, että organisaatiot itseohjautuen ovat lähteneet viemään asiaa eteenpäin tietopolitiikan periaatteiden mukaisesti ja kehittämään omaa tiedolla johtamisen kyvykkyyttään. Teknologista pohjaa on rakennettu jo muutamien vuosien ajan ja siihen on tehty isoja investointeja. Tämä näkyy jo kehittyneinä pilvipohjaisina tietovarastoina ja moderneina raportointityökaluina. Ensimmäisiä askeleita on alettu ottamaan myös muilla alueilla kuten tietojohtamisen ympärille organisoitumisessa ja osaamisen kehittämisessä.
Valtioneuvoston hyväksymä ja noin vuoden ajan avoimessa valmistelussa ollut periaatepäätös tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi on seuraava askel kohti konkretiaa. Valtiovarainministeriön tietopolitiikkayksikön johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen kuvaili Tietokiri-hankkeen päätöstilaisuudessa esityksen ja koko hallitusohjelman tietopolitiikan avaavaan täysin uutta politiikan lohkoa (tietopolitiikka), jota voidaan luonnehtia uudenlaiseksi yhteiskuntapolitiikaksi. Tietopolitiikka on siis merkittävä uusi avaus politiikan kentällä ja se on vasta alkutaipaleellaan. Hänen mukaansa periaatepäätöksen tarkoitus pähkinänkuoressa on helpottaa tiedon avaamista, jakamista ja hyödyntämistä julkishallinnossa. Tämä tapahtuu ehdottamalla toimia, jotka poistavat esteitä ja luovat mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiselle.
Periaatepäätös sisältää tietopolitiikan strategiset tavoitteet, jotka on jaettu neljään eri teemakokonaisuuteen:
- ohjaus, koordinaatio ja yhteistyö
- strategia ja toiminta
- tiedon hallinta
- mahdollistajat
Kunkin teeman alle on kuvattu sen sisältämät strategiset tavoitteet. Tavoitteet on jaettu päätavoitteeseen ja sitä tukeviin alatavoitteisiin. Lisäksi on kuvattu tavoitteen toteutumisella tavoitellut pitkän aikavälin vaikutukset.
Periaatepäätöksen tavoitteet keskittyvät pääosin ns. tiedon johtamisen alueelle, mutta merkittävinä uusina avauksina ovat tavoitteet liittyen tiedon hyödyntämisen asettamiseksi osaksi organisaation strategiaa ja tiedon arvon ja vaikuttavuuden hyötyjen tunnistamiseen:
Tavoite 2.2 Päätavoite: Tiedon yhteiskunnallinen arvo ja vaikuttavuus sekä hyödyntämisen ja avaamisen tuomat hyödyt on tunnistettu.
Tavoite 2.3 Päätavoite: Organisaatioiden strategia tukee tiedon hyödyntämistä ja avaamista.
Alatavoitteet:
- Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen on strateginen tavoite.
- Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen toimenpiteet on määritelty.
Periaatepäätöksessä kyseisen päätavoitteiden vaikutuksena olisi: ”Tiedon hyödyntämisestä ja avaamisesta tulee selkeästi määritelty osa organisaatioiden strategista tavoiteasetantaa. Tiedon sekä sen hyödyntämisen ja avaamisen painoarvo ja prioriteetti organisaatioissa kasvaa merkittävästi. Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen vauhdittuvat käytännön tasolla, kun kaikilla organisaatioilla on konkreettinen tiedon hyödyntämisen ja avaamisen toimenpideohjelma, jota toimeenpannaan ja jonka toteutumista seurataan aktiivisesti”.

Periaatepäätöksen toimeenpanon tiekartalla strategiset tavoitteet ja tiedon arvon tunnistaminen ovat viimeisiä vaiheita, mutta pian jo vuonna 2023 ministeriö harkitsee yhteishankkeen käynnistämistä, jossa keskitetyllä rahoituksella tuetaan samanaikaisesti useamman organisaation strategiatyötä tiedon hyödyntämisen ja avaamisen osalta. Tämä voisi koostua yhteisestä työskentelystä sekä kunkin organisaation erillisestä tukemisesta.
Creatidon tiedon hyödyntämiseen ja johtamiseen painottuva kypsyysanalyysi sekä tiedolla johtamisen strategia ovat erinomaisia välineitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Konseptit pohjautuvat pitkään asiantuntemukseen ja laajemmin käytössä oleviin viitekehyksiin, mutta painottaen tiedon hyödyntäjien kokemuksia ja tarpeita. Eli heidän, jotka tiedolla johtavat!


Kirjoittaja
Juuse Montonen, Co-Founder
juuse.montonen@creatido.fi
040 086 1260