Kevään 2022 uutiskirje

Osallistuimme toukokuussa sosiaali- ja terveysalan ATK-päiville, joissa iloiseksi yllätykseksemme oli esillä muutakin kuin ATK:ta! Tiedolla johtaminen näkyi tavalla tai toisella jokaisella ständillä ja tiedolla johtamisen teemalle oli myös oma ohjelmalinjansa. Tapahtuma vahvisti konkreettisesti sitä, kuinka teknologiapainotteista tiedolla johtaminen on, mutta toisaalta tietojohtamisen laaja-alaisempaakin lähestymistapaa tuli kasvavissa määrin vastaan.  ATK-päivien inspiroimana kokosin yhteen hyvinvointialueiden valmistelua tiedolla johtamisen näkökulmasta.

Hyvinvointialueiden toimeenpanon tueksi laaditulla tiekartalla (2021-2023) on oma tehtäväkokonaisuutensa tiedolla johtamiselle ja tietopohjalle (johtamisen ja osaamisen osakokonaisuuden alla). Myös yhdyspintojen osa-alueella on tehtäväkokonaisuus tiedolla johtamiselle ja tietojärjestelmille. Tiedolla johtaminen on läpileikkaavasti läsnä hyvin laajasti myös muilla sektoreilla – voitaisiinko talouden suunnittelua tehdä ilman tiedolla johtamisen kyvykkyyttä tai väestön palvelutarpeen kartoittamista? Tiedolla johtaminen on siis varsin näyttävästi esillä hyvinvointialueiden valmistelussa.

Hyvinvointialueiden valmistelussa keskitytään alussa siihen, että palvelut pystytään järjestämään järjestämisvastuun siirtyessä alueille. Kehittäminen painottuu siis operatiivisiin asioihin kuten potilastietojärjestelmien integrointeihin ja ei-välttämättömät osa-alueet kuten tiedolla johtaminen seuraavat sen jälkeen. Tästä huolimatta on huomioitava, että tiedolla johtaminen ei odota kunnes siihen liittyvien tehtävien aika on edetä Kanban-taulun ”työn alla” -sarakkeeseen. Jos väli jää liian pitkäksi, syntyy kehittämisvelkaa, kun sairaanhoitopiireissä ja kunnissa aloitetun työn orastavat mahdollisuudet jäävät odottamaan aikaansa. Toivottavasti tiedolla johtaminen, omana kokonaisuutenaan, pääsee hyvinvointialueiden valmisteluun jatkamaan kehittymistään elintärkeiden toimintojen pystyttämisen rinnalla. Ja nimenomaan johtamisen painotuksella tietoon kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi.

Valtakunnallisesti asioita kehitetään rytmikkäästi Toivo-ohjelmassa ja Valtava-hankkeessa. Keskitetty yhteinen kehittäminen on järkevää asioille, jotka ovat kaikille yhteisiä. Tällaisia ovat vähimmäistietosisällöt, jotta johtamiseen käytettävä tieto olisi ylipäätänsä yhdenmukaista ja sitä kautta vertailukelpoista. Näen tärkeänä, että asioita katsottaisiin myös aluekohtaisesti alueiden omien erityispiirteiden lähtökohdista. Hyvinvointialueiden tiekartalla kriittisiksi osatehtäviksi asetetut nykytilan määritykset ja tietojohtamisen organisoituminen ovat erinomaisia askeleita tällä tiellä. Creatidon tiedon hyödyntämiseen ja nimenomaan johtamiseen painottuva kypsyysanalyysi toisi hyvää selkänojaa uuden organisaation kypsyydestä ja kehittämiskohteista. Tiedolla johtamisen strategia terävöittäisi tavoitteita ja asioita, joita on tapahduttava, jotta organisaatio aidosti saataisiin tieto-ohjautuneeksi.